Uusi Suometar 19.1.1881
Mänttä paisuu ruumiinsa puolesta; uusi paperitehdas, joka talven kuluessa tulee käymiseen, on hyvä todistus asialle. ... Niinpä saapui tänne tämän kuun (tammikuun) kuudentena päivänä kaksi jättiläistä, jommoisia ei ainakaan näillä seuduin ennen ole nähty. Ensinnäkin vetää huomion puoleensa tuo pallon muotoinen, 9 jalkaa [2,7 m] läpimitaten, rautainen lumppujen hautomuskuula, joka painaa 875 leiviskää [7437,5 kg]. Toinen, lumppujen hautomuskattila, 24 jalkaa [7 m] pitkä ja 5 jalkaa [1,5 m] läpimitaten, joka on melkein kirnun muotoinen, painaa 500 leiviskää [4250 kg].
Oli melkoinen operaatio saada painavia, paperinvalmistuksessa käytettäviä kattiloita kuljetetuksi Tampereelta Mänttään. Keväällä 1881 G. A. Serlachius (1830-1901) avasi sinne uuden paperitehtaan. Serlachius oli perustanut Mänttään puuhiomon vuonna 1868 ja nyt yritystä laajennettiin. Mänttään ei ollut vielä kunnollista tietä. Kevyempää kuormaa olisi voitu kuljettaa talviteitä eli jäitä pitkin mutta usean tonnin painoiset kattilat olisivat uponneet jäihin. Niinpä kattiloiden kulku maanteitä myöten Tampereelta Mänttään kesti yhdeksän päivää.
Aikalaisten näkökulmasta kattiloiden kuljetus kävi silti joutuisasti, sillä matkan varrella oli vahvistettava siltoja ja purettava liian ahtaita portteja. Kuorman edellä jouduttiin erikseen vetämään lumiauraa. Painavampaa kattilaa oli vetämässä 12 hevosta, kevyempää kattilaa veti 10 hevosta. Kuljetusta turvaamassa hääri 40 miestä. Urakoitsijana toimi talonomistaja Rosenlind Tampereelta. Mäntän tehtaalle tuotiin kevään kuluessa vielä kolmas jättiläiskattila. Urakan kustannukset olivat kaksi tuhatta markkaa. Kyse oli valtavasta rahasummasta, jolla olisi saanut vaikkapa rakennettua puutalon kaupunkiin. Esimerkiksi kanttorin vuosipalkka Turussa oli 2000 markkaa.
Se, että tällaiseen voimanponnistukseen ylipäänsä ryhdyttiin, kertoo Serlachiuksen uskosta asiaansa. Hän oli perustanut puuhiomonsa käytännössä katsoen erämaahan teollisuudessa tarvittavan voimanlähteen eli kosken tuntumaan. Pieni teollisuusyhdyskunta syntyi ja lähti kasvamaan hänen yritteliäisyytensä varassa. Alunperin Serlachius oli tamperelainen apteekkari. Se minkä farmasia hänessä menetti koitui Suomen paperiteollisuuden hyödyksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti