Tampereen Sanomat 28.5.1878
Kuollut. Kauppaneuvos Frans Wilhelm von Frenckell on viime perjantaina [24.5.] kello 7 aamulla nukkunut kuoleman uneen Sveitsissä, jonne hän jo tämän vuoden alussa meni heikontunutta terveyttänsä hoitamaan. ... Hellätuntoisuudella ja ikävämielisyydellä muistelee vainajata täkäläisen paperitehtaan työväestö hänen ystävällisen, rehellisen ja tunnokkaan kohtelunsa tähden jokaista, halvempaakin kohtaan, josta parhaana todistuksena on mainittuin tehtaalaisten epäilemättä sydämistä lähteneet ja sydämiin menevät sanat: "Semmoista isäntää on harvoin, hän oli niin ystävällinen puhumaan kuin veli veljensä kanssa[.]" ... - Kasvakoon Suomi monta semmoista poikaa, jotka kohteliaalla käytöksellänsä saavuttavat varsinkin alhaisen työkansan suosiota. Levätköön rauhassa jalo kansalainen!
Frans Frenckell oli syntynyt Turussa 19.3.1821. Hänen isällään J. C. Frenckellillä oli kirjapaino ja kirjakauppa Turun lisäksi myös Helsingissä. Isän kuoltua vuonna 1844 Frans ryhtyi veljiensä kanssa johtamaan näitä liiketoimia sekä Tampereella sijainnutta paperitehdasta. Vuodesta 1856 vastuu siirtyi yksin hänelle. Tampereen Sanomat ei vielä käytä hänestä nimitystä liikemies tai yrittäjä vaan luonnehtii, että Frenckell oli "maamme etevimpiä asiamiehiä". Valtio palkitsi hänen yritteliäisyytensä aatelisarvolla vuonna 1868.
Tampereelle Frenckell muutti 21-vuotiaana. Liiketoimista hänen sydäntään lähinnä oli paperiteollisuus mutta hän perusti myös kirjapainon ja kirjakaupan Tampereelle. Hän toimi "kaupungin vanhimpana" eli kaupunginhallituksen jäsenenä ja edusti Tamperetta vuosien 1863 ja 1867 valtiopäivillä porvarissäädyssä. Viimeiset vuotensa hän asui kuitenkin Anolan kartanossa Ulvilassa. Kuollessaan hän oli 57-vuotias ja siten jo ehtinyt elää täyden elämän. 1820-luvulla syntyneiden miesten eliniänodote oli vain 36 vuotta, naisten 40 vuotta (Tilastokeskus).
Muistokirjoituksessa huomiota herättää se antaumus, jolla tehtaan työväestö kaipasi isäntäänsä. Frenckell oli puhunut heille kuin veli veljelle. Todennäköisesti hän puhui hyvin suomea, muuten tämä veljellisyys ei varmaankaan olisi ollut mahdollista. Kun kielimuuria ei ollut, hänet koettiin työnantajana läheiseksi. Työväenliikkeestä edes sen maltillisimmassa muodossa ei vielä tiedetty juuri mitään. Päivän sana oli pikemminkin kansanvalistus, jalo isänmaallinen aate, jota pyrittiin viemään kansan "alhaisempiinkin" kerroksiin. Ilmeisesti tässä hengessä toimi myös Frenckellin tehtaalaisilleen Tampereelle perustama koulu.
von Frenckellin muistokirjoitus Tampereen Sanomissa on poikkeuksellisen huolellisesti laadittu etusivun kunnianosoitus tamperelaisten omakseen kokemalle suurmiehelle. Lehdissä julkaistiin jonkin verran kuolinilmoituksia mutta varsinaiset muistokirjoitukset olivat vielä harvinaisia. Tieto von Frenckellin kuolemasta oli heti saatu sähkösanomalla Sveitsistä. Suomalainen Virallinen lehti oli jo seuraavana päivänä 25. toukokuuta ehtinyt julkaista uutisen siitä, että kauppaneuvos oli kuollut Clarensissa Sveitsinmaalla. Tamperelaisten työläisten lisäksi häntä suri leski ja kymmenen lasta. Vainajan ruumis tuotiin höyrylaivalla isänmaahansa ja "maahanpaniaisjuhlan" eli hautajaiset toimitti Helsingin vanhassa kirkossa Messukylän rovasti J. Grönberg (Tampereen Sanomat 11.6.1878).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti