Uusi Suometar 26.4.1878
Pälkäneeltä. Sivistystä täällä kokee edistää kaksi kansakoulua ja yksi kiertokoulu, joissa kaikissa on riittävästi oppilaita. Mainitussa toimessa ei saa myöskään postikonttoria mitättömäksi arvata. Jos edelliset vaikuttavat lapsiin, ulotuttaa postikonttori tuotteitaan myöskin vanhemmille, sillä se on herättänyt sanomakirjallisuutta kansassa. Nykyään kulkee postikonttorimme ja Tampereen välillä posti ainoastaan kerta viikossa, joten meidän täytyy yhdellä kertaa niellä uutisia koko viikoksi. Ehkä sekin epäkohta korjautuu, kunhan ennättää.
Postin tulo oli hartaasti odotettu asia. Pälkäneelle postilähetys tuli torstaisin. Posti kulki Helsingistä Tampereelle joka päivä junalla ja Tampereelta maaseudun postikonttoreihin, Pälkäneen lisäksi Ruovedelle ja Ikaalisiin, kerran viikossa (Uusi Suometar 3.1.1879). Se, että postin kulku oli sidottu rautatiehen, oli katkera pala Valkeakoskella, joka oli aiemmin ollut Tampereelle vievän postireitin varrella. Paikkakunnat radan varrella hyötyivät säännöllisestä postiyhteydestä mutta Valkeakoski jäi tästä sivuun. Myös sinne haluttiin postikonttori. "Sepä se paikkakunnan henkisiä ja aineellisia pyrinnöitä virkistäisi paljo", Uusi Suometar totesi 6.2.1878.
Postin tulo kerran viikossa oli toiselle odottajalle liian harvoin kun taas toiselle tarpeeksi usein. Samana vuonna Uudessa Suomettaressa julkaistiin Pälkäneeltä toinenkin kirjoitus, jossa postin kulku paikkakunnalle arvioitiin hyväksi. "Postikonttoriimme tulee posti kerran viikossa ja myöskin lähtee yhtä usein", lehti kirjoitti 4.12.1878. Aikalaiset korostivat "sanomakirjallisuuden" eli sanomalehtien jakelun merkitystä postin toiminnassa. Lehtiä odotettiin, ne luettiin moneen kertaan ja ilmeisesti niitä myös säilytettiin pitkään. Kun lehdet miellettin osaksi kirjallisuutta, niiden painoarvo oli valtava. Jos uutinen oli painettu lehdessä mustana valkoisella, sen täytyi olla totta asiaa.
Kirjepostilla on ollut yksityisempi merkitys. Pälkäneeltä oli luultavasti useammastakin perheestä muuttanut nuorisoa tehdaskaupunkiin Tampereelle töihin. Kirje kaivatun läheisen kuulumisista Tampereella on varmasti ollut perheenjäsenille iso asia. Postimaksu kahden eri postikonttorin välillä kuljetettavasta kirjeestä oli 20 penniä, postikonttorin ja maaseudun välisistä lähetyksistä 10 penniä. Tätä varten painettiin myös postimerkkejä. Postiylihallitus yhtenäisti postimaksuja siten, ettei eri postikonttoreissa voitu periä itse määriteltyjä lisämaksuja. Kiinteät hinnat tulivat voimaan vuonna 1879 (Sanomia Turusta 7.8.1878).
Postin merkitys sivistyslaitoksena korostui 1870-luvun lehtikirjoituksissa. Suomea arvioitiin jatkuvasti sivistysmaan mittapuulla. Suomalaisuusaatteeseen liittyi halu nostaa oma maa mahdollisimman korkealle sivistyksen portailla. Vertailukohteena käytettiin mielellään eurooppalaisia esikuvia, erityisesti pohjoismaita. Uusi Suometar kertoi 8.8.1879, että kansansivistys oli Tanskassa korkeimmalla kannalla. Tämän merkkinä lehti mainitsi "toimellisen postilaitoksen". Tanskan posti oli niin tehokas, että postinkantaja kävi joka arkipäivä jokaisessa talossa maaseudullakin. "Vuosisatoja kulunee, ennen kuin meillä näin pitkälle kerettäneen", lehti arveli. Postin suurta merkitystä selittää se, että muita menetelmiä viestin viemiseksi etäisyyksien päähän ihmiseltä toiselle ei käytännössä vielä ollut. Sähköistä viestintää esi-isämme olisivat pitäneet täysin keksittynä juttuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti