Pohjolan satakieli lauloi Tampereella

Tampereen Sanomat 7.5.1878

Jäähyväislaulajaisensa antoi täällä Tampereella viime sunnuntaina t. k. [toukokuun] 5. päivänä suuri laulajattaremme, neiti Ida Basilier, huoneen täyteiselle kuulijakunnalle, mikä konserteissa täällä on harvinaista. Laulun ystävät täälläkin näyttivät käsittäneen hetken merkityksen, jolloin Pohjolan satakieli liverteli meille viimeisiä säveleitään, ken tiesi iäksi päiväksi.

Ida Basilier (1846 - 1928) oli 1870-luvun seuratuin ja ihailluin suomalainen laulajatähti. Lehdet raportoivat tarkasti hänen konserttikiertueensa kotimaassa ja ulkomailla mutta myös yksityisemmät uutiset, lomamatkat, kihlautumisen ja avioitumisen. Basilierin jäähyväiskonsertti liittyi juuri hänen elämänsä isoon käänteeseen, avioitumiseen norjalaisen sanomalehtimies Johan Magelssenin kanssa.

Ida Basilier oli Pietarissa ja Pariisin konservatoriossa opiskellut kosmopoliitti, koloratuurisopraano, joka lauloi suomen, ranskan, saksan, italian, ruotsin ja norjan kielellä. Hän oli esiintynyt Ranskan, Saksan ja Englannin laulunäyttämöillä ja Tampereen Sanomat sai aiheen hehkuttaa, miten Basilier oli "sivistyneelle maailmalle esittänyt ja tutustanut vähäistä ja vähän tunnettua Suomen kansaa, jota hän on niin lämpimästi rakastanut."

Kaksi vuotta aiemmin Basilier oli esiintynyt Lyypekissä ja noussut "liverrystaidossa" aikalaisensa, tähtisopraano Adelina Pattin (1843 - 1919) rinnalle (Sanomia Turusta 15.1.1876). Oli silti kyseenalaista, miellettiinkö Basilier ulkomailla erityisesti suomalaisena laulajana. Englannin-kiertueella syksyllä 1877 Basilier oli saavuttanut suurta suosiota mutta hänestä oli puhuttu ruotsalaisena laulajattarena (Suomalainen Virallinen Lehti 11.12.1877).

Ida Basilierin suosio perustui koulutettuun, ihastuttavaan ääneen. "Saatiin taas ihmeekseen kuunnella noita tunnettuja, linnun liverryksien tapaisia suloisia ääniä, joilla ainoastaan Ida Basilier valtavasti osaa voittaa ihmissydäntä", Uusi Suometar kuvasi 2.2.1876 Victor Massén operettia Jeannetten häät. Jeannetten roolissa Basilier lauloi satakielen aarian ja tästä juontui hänen lempinimensä Pohjolan satakieli (Suomalainen Virallinen lehti 18.7.1876).

Myös maakunnista matkattiin pääkaupunkiin kuulemaan Basilierin laulua. Nimimerkki W. R. Hämeenkyröstä kuvasi Uudessa Suomettaressa 15.9.1876, miten "tuo maamme laulurastas Ida Basilier lauloi niin erinomaisen hyvin, että luulisi pääskysenkin hämmästyvän jos sen kuulisi". Ylimääräistä hohtoa Basilierin laulajanuralle koitui siitä, että hän esiintyi paitsi "kansalle" myös arvohenkilöille, kuten Venäjän keisariperheelle Aleksanteri II:n Suomen-vierailun aikana heinäkuussa 1876 (Keski-Suomi 22.7.1876).

Myös perintöruhtinas Aleksanteri (III) kävi Suomalaisessa teatterissa kuulemassa Basilierin laulua. Ilmeisesti jonkinlainen suomenmielisen kielipolitiikan tähtihetki koettiin, kun Basilier lauloi ruhtinaalle suomalaiset kansanlaulut "Minun kultani kaunis on" ja "Kultani kukkuu, kaukana kukkuu". Näiden jälkeen "Perintöruhtinas suvaitsi bravo-huudolla ja käsiä taputtamalla palkita laulajatarta", Satakunta-lehti ihasteli 29.7.1876. Kättentaputusten lisäksi laulajatar sai keisariperheeltä muistolahjoja, kalliit jalokivin ja helmin koristellut korvarenkaat ja rannerenkaan (Sanomia Turusta 25.7.1876 ja Uusi Suometar 1.9.1876).

Erityinen kunnianosoitus oli myös se, että Suomalainen teatteri teetti tästä tähtisopraanostaan muotokuvan. B. Reinhold maalasi taulun Ida Basilierista Rosinan rooliasussa Rossinin oopperassa Sevillan parturi (Uusi Suometar 8.10.1877). Tämä oli Basilierin bravuurirooli ja aaria "Sevillan parranajajasta" kuultiin myös Basilierin jäähyväiskonsertissa Tampereella 5.5.1878.

Tampereen Sanomat korostaa konserttikuvauksessaan hartaasti ja useaan otteeseen sitä, että laulajatar Basilier rakastaa Suomen kansaa ja kansa vastaavasti tätä Pohjolan satakieltään. Kuvaus poikkeaa Tampereen Sanomien tavallisesta uutistyylistä ja herää mielleyhtymä, että se saattaa olla jonkun suomalaisuusmiehen, esimerkiksi itsensä Kaarlo Bergbomin, nimettömänä julkaistu kiitos- ja jäähyväiskirje rakastetulle tähdelle. Basilier oli Suomalaisen oopperan eli Suomalaisen teatterin lauluosaston primadonna ja sitä kautta mukana pyrinnöissä, joilla suomesta tehtiin sivistyskieltä korottamalla se myös oopperan kieleksi.