Tampereen Sanomat 11.3.1872
Perjantaina tämän kuun [maaliskuun] 1. päivänä kuoli Kangasalla Suomen ainoa urkuinrakentaja Antti Thulé pari viikkoa sairastettuansa. Tautinsa sai hän pienestä sormen vioituksesta, johon ulkona käydessä meni kylmä ja löi kylmänvihoiksi... Vainaja oli Ruotsista syntyisin. [Hän] tuli Suomeen [vuonna] 1840 ruotsalaisen urkuinrakentaja Anderssonin kanssa Turun urkuja rakentamaan. Seuraavana vuonna 1841 tuli hän Suomen alamaiseksi. Täällä ollessansa on hän rakentanut 22 kirkkourut, joista ensimmäiset Tammisaareen. ... Kangasalle, jossa myöskin hänen laatimansa urut suloisilla sävelillänsä muistuttavat hänestä, asettui hän 1845.
Anders Thulé (1813-1872) oli Kangasalan urkutehtaan perustaja. Ilmeisesti asettuminen Kangasalle oli sattumaa, sen ansiota, että Kangasalan kivikirkkoon oli tilattu häneltä urut. Urkutehdas toimi Kangasalla lähes 140 vuotta ja valmisti vuosina 1844-1983 yli tuhannet urut. Samalla tehdas oli vuosikymmenien ajan Kangasalan suurin teollinen työnantaja.
Suurin osa suomalaisista kirkkouruista valmistettiin Kangasalla. Myös kouluharmonit olivat urkutehtaan tuotteita. Urkutehdas toimi neljässä sukupolvessa. Anders Thulén jälkeen tehdasta johti ja kehitti neljän vuosikymmenen ajan hänen poikansa Bror Axel Thulé (1847-1911). Aikalaiset pitivät suurena lohdutuksena sitä, että urkujenrakentajan poika kävi taitavan isänsä jalanjälkiä. Oriveden vuonna 1871 valmistuneet urut olivat jo kokonaan pojan käsialaa.
Anders Thulé oli myös Tulenheimon suvun kantaisä. Poika Bror Axel Thulé meni naimisiin Minna Fredrika Meurmanin, valtiopäivämies Agathon Meurmanin tyttären kanssa. Heidän poikansa Antti Tulenheimo (1879-1952) toimi poliitikkona, pääministerinä sekä Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti