Suometar 7.12.1847
Kruunun nimismies herra Gallén Tyrväällä on myös tänä suvena [kesällä 1847] silkkiä kasvattanut. Keino on luonnistunut varsin hyvin ja omasta sadostansa antoi herra Gallén pyydettäessä tännekin [Suomettaren toimitukseen] näytteeksi silkkiperhosen ynnä muutamia munia ja yhden kokongin [silkkiäiskotelon]. Herra Gallén on elättänyt matojansa osaksi sianjuuren, osaksi muuramapuun (morus alba) lehdellä.
Suomettaren vanhanen kertoo, että silkinkasvatuksen aloitti Suomessa puutarhuri Lindgren Mynämäellä. Tyrvään nimismies Peter Wilhelm Gallén (1817-1879) seurasi Lindgrenin esimerkkiä. Gallén oli virkatointensa ohella harvinaisten kasvien rakastaja, joka onnistui kasvattamaan mulperipuita eli "muuramapuita" myös itse.
Gallén kasvatti silkkiperhosten lisäksi taimen Suomen taidehistorialle, sillä hän oli taidemaalari Akseli Gallén-Kallelan (1865-1931) isä. Akseli vietti lapsuutensa Tyrväällä Jaatsin tilalla. Nykyään Tyrvää on osa Sastamalaa. Akseli oli vasta 14-vuotias, kun isä kuoli syksyllä 1879.
Peter Wilhelm Gallén oli paitsi nimismies myös pankkimies, lakimies ja Vännin ratsutilan omistaja. Tyrväälle hän oli perustamassa kirjastoa, säästöpankkia ja ensimmäistä kansakoulua. Sanomia Turusta julkaisi 5.11.1879 hänen muistokirjoituksensa. Siinä kerrottiin, että P. W. Gallén oli virkatointensa ohella ahkera puutarhanhoitaja ja -harrastaja.
Silkinkasvatusta oli yritetty Suomessa jo 1700-luvun puolivälissä, mutta silkkiperhosten ravintokasvi mulperipuu ei kestänyt kylmiä talvia. Siksi Gallén oli käyttänyt toukkien ruokinnassa myös sikojuurta (Scorzonera humilis), joka on mykerökukkainen, monivuotinen sikurikasvi ja kelpaa periaatteessa ihmistenkin ravinnoksi.
P. W. Gallénin elämästä tulee mieleen ajatus "yrittänyttä ei laiteta". Näin yritteliäs ja toimelias, sivistynyt mies ansaitsee tulla muistetuksi myös nykypäivänä, vaikka silkinkasvatus ei Suomeen juurtunutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti