Sanomia Turusta 1.8.1862
Ilahuttavaahan on ollut pitäjäläisillemme [Vesilahdella] tuo höyrykone eli laiva "Laukko" nimeltä, jonka yksi tilanhaltija pitäjässämme on laittanut, pitäjäläisillemme hyödyksi ja vesillemme hauskuudeksi, kuin myös on tuottanut monen sadan ruplan hyödyn pitäjäämme, onpa myös estänyt hevosraukoilta ne monet lyömiset, jotka monikin renkimies olisi saattanut hevoselle tehdä, ja vieläpä on ihmistenkin käsille helppouden tuottanut venheen soudussa Tampereen ja Vesilahden välillä.
Silloin kun maantiet olivat huonot tai niitä ei vielä ollut, ja rautatiestäkin vasta haaveiltiin, helpointa oli kulkea vesiä pitkin. 1850-luvun lopun ja 1860-luvun alun juhlituin tapaus Tampereen suunnalla oli höyrylaivaliikenteen aloittaminen. Tampereelle vietiin vaikkapa viljakuorma omasta takaa ja takaisin tullessa mukana oli tuomisia kaupungista, esimerkiksi pussillinen kahvia vaimoväelle.
Pyhäjärvellä Tampereen ja Hämeenlinnan välillä alkoi Laukon lisäksi liikennöidä myös laiva nimeltä Ilmarinen ja kolmas alus oli keväällä 1864 tekeillä. Laivaliikenne vaati myös jonkinlaisen satamalaiturin perustamista. Alaranta eli Laukontori sai sitten nimensä sieltä liikennöivän aluksen mukaan.
Näsijärvellä matkustettiin höyrylaivalla nimeltä Ahti ja tämä olikin ensimmäinen Suomessa valmistettu höyrylaiva. Sen neitsytmatka eli "koetusmatka" 19. heinäkuuta vuonna 1859 oli suuri uutinen. Ahdin höyrymoottorin oli teettänyt Gustaf Wasastjerna (1823-1905) omassa konepajassaan Tampereella.
Suometar kertoi 29. heinäkuuta, että Ahdin "masiinassa" oli kahdeksan hevosvoimaa eli "vähäinen mutta hyvä alku". Kansaa oli kokoontunut rannoille katselemaan ja hurraamaan tälle Ahdin ensipurjehdukselle. Harva oli moista ennen nähnyt ja nyt tämä "ihmeellinen rakennus" eli laiva rupesi oikein "omilla rannoilla vilisemään". Laukko oli jo Ahtia isompi alus ja siinä oli kaksikymmentä hevosvoimaa.
Höyrylaivaliikenteen perustajina toimi kaksi teollisuusmiestä, Gustaf Wasastjernan lisäksi Laukon kartanon omistaja Vesilahdelta, Adolf Törngren (1824-1895). He olivat myös Tampereen pellavatehdasta perustamassa, molemmat kolmekymppisiä miehiä parhaassa iässään. Yrittäjillä oli myös yrittäjien riskit, sillä molempia kohtasi konkurssi 1860-luvun lopun huonoina, nälkävuosina tunnettuina vuosina. Siitä ei silti lannistuttu. Pellavatehtaasta kehittyi aikaa myöten Tampella.
Nykyaikaista ihmistä ajatus matkasta höyrylaivalla houkuttaa lähinnä huvin vuoksi mutta aikoinaan kyse oli vakavasta asiasta. Höyrylaivaliikenteen mullistavaa vaikutusta voi arvioida jokainen soututaitoinen. Soutaisikohan tässä puuveneellä Tampereelle vai mennäänkö sittenkin laivalla...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti