Maamiehen ystävä 19.10.1844 ja 1.2.1845
Pumpulifabriikki Tampereella on suurin ja kaunein rakennus meidän maassamme. Siellä on 209 rautaista kangastuolia alinomaa liikkeellä, joista parhaat saavat 250 kyynärää [150 m] kangasta valmiiksi viikossa, ja 34 kehruuasetta yli kuuden tuhannen rullan kanssa, jotka valmistavat päälle 6000 naulaa [noin 2600 kg] pumpulilankaa viikossa. Siellä valmistetun tavaran hinta on vuosittain yli sata tuhatta hopearuplaa ja työntekijöitten luku nousee viiteen sataan. Paperiruukeista suurin ja meidän maamme kauneimpia rakennuksia on herra Frenckellin paperiruukki Tampereella. Siinä on sata työntekijää.
James Finlaysonin vuonna 1828 perustama pumpuli- eli puuvillatehdas oli 1840-luvulla Suomen suurin tehdas ja seuraavalla vuosikymmenellä jo Pohjoismaiden suurin. Tampereella oli tämän vanhasen julkaisemisaikaan hieman yli kaksi tuhatta asukasta. Puuvillatehdas kävi kahdella vesirattaalla, joista isompi oli noin yhdeksän metriä ja pienempi noin kuusi metriä korkea. 1840-luvulla tehtaassa ei vielä ollut sähkövaloa vaan tehdassalissa paloi 300 kirkasta "gaasivalkeaa". Kyseinen "gaasi" valmistettiin eri rakennuksessa ja juoksutettiin maanalaista "rautaruuhta" pitkin ylös tehtaaseen.
Myös Frenckellin paperitehdas oli edistyksellinen, sillä Maamiehen ystävä kertoi, että siellä "pahanpäiväsistä verhoksi kelvottomista ryysyn retkaleista tulee varsin valmista paperia". Toisin sanoen paperia tehtiin lumpuista. Tehtaassa kävi jo Suomen ensimmäinen paperikone, joka käynnistettiin vuonna 1842. Ensimmäiset yritykset paperin valmistamiseksi Tammerkosken rannalla ja samalla koko Suomessa olivat alkaneet 1780-luvulla. Paperin kysyntä siivitti Frenckellin suvun aatelisarvoon asti, sillä valtiopäivämies, kauppaneuvos Frans Frenckell aateloitiin vuonna 1868.
1840-luvun puolivälissä James Finlayson oli jo myynyt puuvillatehtaansa, jonka toiminta jatkui Nottbeckien johdolla. Finlayson palasi vanhuutensa päiviksi synnyinmaahansa Skotlantiin ja kuoli lapsettomana vuonna 1852 Edinburghissa. Hänet muistetaan Suomen teollisuuden isänä. Eikö hän tavallaan ole kaikkien tamperelaisten "esi-isä"? Olihan Tampereen kasvu 1800-luvulla pitkälti Finlaysonin perustaman tehtaan ja sen tarvitseman työvoiman varassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti