Hämäläinen 14.6.1861
Tampereen kaupungin ja sen ympäristön asujaimet ovat Suomen senaatissa pyytäneet, että jos rautatie Hämeenlinnasta johonkinpäin jatketaan, se johdettaisiin Tampereelle.
Tamperelaiset olivat hyvissä ajoin liikkeellä, sillä ensimmäinen rataosuus Helsingin ja Hämeenlinnan välillä oli vasta valmistumassa. Se avattiin vuoden 1862 alussa. Yhteys Helsingistä Pietariin valmistui vuonna 1870.
Tamperelaiset perustelivat radan jatkamista sillä, että Tampereen ympäristössä asui nerokasta ja ahkeraa maalaiskansaa. Paikkakunnan maanviljelijät ja tehdastyöväki olivat verrattavissa työväkeen ulkomailla. Tampereella oli anomuksen tekohetkellä kuusi tuhatta asukasta, mutta radan vaikutuspiiriin arveltiin tulevan ainakin kymmenkertainen määrä väkeä. Anomuksessa muistettiin myös mainita, että rata hyödyttäisi tuontia ja vientiä kaupungin tehtaista (pumpuli-, paperi-, rauta-, liina- ja verkatehdas) ja olisi hyödyllinen laajemmankin alueen viljanviennin ja puutavaranviennin kannalta.
Ilmeisesti perustelut olivat riittävät, sillä rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle vuonna 1876. Tässä yhteydessä Kyttälään rakennettiin Tampereen ensimmäinen, puinen asemarakennus. Kyttälä liitettiin osaksi kaupunkia vasta seuraavana vuonna. Rautatieasemaa oli harkittu myös Hämeenpuistoon, jos rata olisi ylittänyt Tammerkosken Ratinanniemen kohdalla. Myös Messukylä oli yksi vaihtoehto aseman sijoituspaikaksi mutta sen arveltiin olevan liian kaukana kantakapungista. Rata jatkui Tampereelta kohti Pohjanmaata seuraavalla vuosikymmenellä, vuonna 1883. Matkat taittuivat rattoisasti höyryveturilla...
Taitaa olla ikuisuuskysymys, toiko rautatie nykyajan Tampereelle vai kehittyikö liikennöinti siksi, että nykyaika vaati sitä. Olisipa Tampere kuitenkin melkoinen takapajula ilman rautatietä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti