Suometar 7.12.1852
Jättiläinen Jaakko Rauva, kotoisin Mouhijärveltä Hämeestä, tuli menneellä viikolla [joulukuussa 1852] pääkaupunkiin yleisölle itseään näyttämään. Näyttörahaa otetaan hengeltä 20 hopeakopeekkaa, paitsi lapsilta ja pelvelusväeltä puolet hinnasta. Kyllä on miehellä kokoa, sillä hän on 3 kyynärän ja 17 tuuman pituinen [221,5 cm] ja painaa 18 leiviskää [153 kg].
1800-luvun puolivälin suurin suomalainen oli Jaakko, talonpojan poika Rauan tilalta Mouhijärveltä. Tarkka pituus Jaakolla oli oikeamin 3 kyynärää ja 17,5 tuumaa. (Yksi kyynärä on 24 tuumaa ja yksi tuuma 24,742 mm.) Jalan koko Jaakolla oli 18 tuumaa eli 44,5 cm. Luonteeltaan hän oli hiljainen ja sopuisa. Lehdet eivät ihmetelleet pelkästään Mouhijärven miehen pituutta vaan hänen suunnattomia voimiaan.
Jaakko oli herättänyt huomiota Tampereen markkinoilla kantamalla täysikasvuista hevosta käsivarsillaan. Kotitilallaan Mouhijärvellä hän nosti hevosen aidan yli tuosta vain. Myllyssä hän siirteli myllynkiveä, jonka liikuttamiseen tavallisesti tarvittiin neljä riskiä miestä. Jaakko oli tuolloin 32-vuotias ja kertoi kasvavansa vielä lisää pituutta. Paitakangasta miehelle tarvittiin yhdeksän kyynärää [5,3 metriä]. Jaakon sisaret olivat normaalikasvuisia eivätkä veljetkään olleet lähellekään Jaakon kokoisia.
Jaakko oli niin poikkeuksellinen voimamies, että eräs kauppias Tampereelta houkutteli hänet mukaansa Venäjälle. Siellä Mouhijärven jättiläistä kierrätettiin esiintymässä muun muassa Pietarissa, Moskovassa ja Nizhni Novgorodissa. Viimeksi mainitussa kaupungissa Jaakon siihen asti keräämät esiintymispalkkiot varastettiin. Kokoamillaan rahoilla Jaakko oli suunnitellut talon ostoa. Sittemmin hän jatkoi maailmanmatkailuaan ja kuoli parhaassa miehuutensa iässä Puolassa.
Jaakon pituuskasvu, joka jatkui vielä aikuisiällä, saattoi johtua aivolisäkkeen kasvaimesta ja sen seurauksena erittyneestä liiasta kasvuhormonista. Jaakkoa vuosina 1852 ja 1853 hämmästelleet lehdet (Suomettaren lisäksi Maamiehen ystävä ja Sanomia Turusta) kertoivat, että 1700-luvun alkupuolella elänyt Daniel Kajanus Paltamosta oli ollut vielä pitempi, neljän kyynärän ja neljän tuuman pituinen (247 cm). Meidän päiviimme asti pisin suomalaismies on ollut Väinö Myllyrinne (1909-1963), 248 cm.
Jaakosta kertoneet lehdet jopa säälittelivät "miesrukkaa", jota kierrätettiin maailmalla rahan edestä näytteillä. Ajan mittapuun mukaan touhussa oli jotakin noloa. Mahtoiko hyväluontoinen Jaakko silti pahastua sitä, että hän näki maailmaa myös kotikulmia laajemmalta? Huomiotaherättävä koko ja voimat saattoivat hänet seikkailuihin, joista toiset saattoivat kateellisina vain haaveilla.
(Lähteenä myös Maamiehen ystävä 3.4.1852, Suometar 6.4.1852, Sanomia Turusta 21.12.1852 ja Aamulehti 8.12.1883.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti