Ihmiskilpailu Teiskossa

Tampereen Sanomat 24.5.1879

Huomaitkaa nuorukaiset! Ihmiskilpailu toimitetaan ensi kesäkuun 2. päivänä Teiskon Ala-Yrjölän vainiolla, maantiellä. Juoksumatka on 400 kyynäröä alamaata ja parhaille juoksijoille jaetaan kolme erilaista palkintoa.

Aikalaisten huomiota kiinnitti se, että kilpailu oli tarkoitettu ihmisille eikä hevosille. Kilpailijan ominaisuudet määriteltiin tarkemmin Tampereen Sanomissa 28.5.1879. Hän on "urhea, notkea ja iloinen ihmis-nuorukainen, joka vapaalla tahdolla, ruoskan pakoituksetta, rientää kilpakentälle saamaan mainetta, kunniaa ja palkintoa". Kilpailun hengeksi toivottiin siveyttä, raittiutta ja sopuisuutta. Maalla tähän olisikin hyvät mahdollisuudet, toimittaja arveli.

Kilpajuoksun tulokset uutisoitiin 7.6.1879 (Tampereen Sanomat). Ensimmäisen palkinnon sai Juha Koskinen Kurusta, joka juoksi 400 kyynärän matkan 33 sekunnissa. Matkan pituus metreissä olisi 237,6 m. Matka oli alamaata, ehkä oikeammin tasamaata? Yllättäen myös naisia osallistui kisaan. Naisten sarjan voitti Johanna Ylivieskasta, hän juoksi saman matkan 43 sekunnissa. Ilmeisesti hame hidasti vauhtia, 1800-luvulla naiset eivät käyttäneet housuja.

Vuosi 1879 oli erilaisten kansanhuvien luvattu kesä. Aiemmin kilpailuilla oli ymmärretty eläinten kasvatukseen liittyvää toimintaa mutta nyt lehdet täyttyivät uutisista ja ilmoituksista, joissa oli kyse ihmisten hiihtokilpailusta, kilpajuoksusta, metsästysseuralaisten kilpa-ammunnasta tai kilpasoudusta. Tampereellakin järjestettiin sinä kesänä kolme eri kilpajuoksutapahtumaa. Kansanjuhlassa Pälkäneellä 6.7. oli jo melkeinpä triathlonin tuntua, sillä kilpa-ammunnassa, kilpasoudussa ja kilpajuoksussa oli sarjat sekä naisille että miehille (Tampereen Sanomat 16.7.1879).

Kilpasoutu Pyhäjärvellä 13.7.1879 sai eri kisatapahtumista eniten huomiota. Katselijat seurasivat kilpailua Pyynikin rinteiltä ja jopa veneistään läheltä soutajia. Kilpailu käytiin peilityvenessä säässä. Reittinä oli soutaa Pyynikiltä Härmälään, kiertää pieni Härmälänsaari ja soutaa takaisin. Matkaa ei ikävä kyllä mitattu. Kilpailuun osallistui 29 soutajaa. Voittaja viipyi matkalla 20 minuuttia 44 sekuntia. Hän oli kauppias Selinin renki B. Davidsson. Palkintona oli 25 markkaa sekä viiri, vaaleansininen lippu, joka oli kaunistettu mustalla ristillä.

Muut kilpailussa menestyneet olivat kauppias E. Renfors, paperitehtaan työmies H. Tamlander ja verkatehtaan työmies Wickström. Palkintojenjakoa säestivät hurraahuudot ja soittokunnan sävelet kun voittajaa kieputettiin "suosion-osoitusten esineenä korkeudessa". Tampereen Sanomien toimittaja kehotti maalaisia hankkimaan "hyviä veneitä ja veneenkapineita", jotta he voisivat seuraavana kesänä koettaa voimiaan kaupungin nuorten miesten keralla (16.7.1879).

Näin alkoi kilpaileminen urheilun luvatussa maassa Suomessa. Toiminnan edellytyksenä oli vapaa-aika eli ihmisten päivät eivät enää täyttyneet pelkästä arkisesta aherruksesta. Kun urheilemisen käsite oli uusi, kisoihin lähdettiin luultavasti pahemmin harjoittelematta. Ne, joilta löytyi voimaa ja kuntoa, uskalsivat osallistua. Kilpailumuodoista näyttäisi puuttuvan uinti. 1800-luvun suomalainen ei ehkä osannutkaan uida? Olisikin mielenkiintoista selvittää, milloin pidettiin Suomen ensimmäinen uintikilpailu.